SIJOITUSKOIRA

Harvalla kasvattajalla on tilaa, aikaa tai rahkeita pitää isoa laumaa koiria kotonaan. Jos kasvattaja mielii kasvattaa ja pysyä aktiivisena kasvatustyössään on oivallinen keino sijoittaa kasvattejaan, niin pentuja kuin tarvittaessa aikuisiakin koiria sijoituskoteihin. Sijoituskoira on vastaanottajalle kuin oma koira lukuun ottamatta kasvattajalle jäänyttä jalostus- ja omistusoikeutta. Ottamalla itselleen sijoituskoiran saa usein itselleen lupaavan pennun, jonka myötä tulee kuvioihin mukaan tiivis yhteistyö. Sijoituskoiran kanssa eläminen on kuin ”huippu-urheilijan kanssa tehtävä tiimityöskentely” – tavoite on sama molemmilla koiran hyvinvointia unohtamatta.

Mikä on sijoituskoira?

Sijoitussopimus tehdään aina kirjallisesti Suomen kennelliiton lomakkeella. Lomakkeessa käytetään termejä haltija/vastaanottaja, joka ottaa sijoituskoiran itselleen luovuttajalta/omistajalta, joka usein on koirankasvattaja, erityisesti kun kyseessä on pentukoira. Myös tuontikoiria voidaan luovuttaa, olipa kyseessä sitten aikuinen tai pentu.

Sijoituskoira on luovuttajan valitsema koira, jota luovuttaja saa käyttää jalostukseen. Sijoitussopimuksen ajaksi luovuttajalla on koiran omistus- ja jalostusoikeus.

Vastaanottajalla on koiran hallintaoikeus. Sopimusaika on yleensä nartun kohdalla neljästä viiteen  vuotta ja se sisältää 1-2 pentuetta kasvattajalle. Uroksen kohdalla viisi vuotta ja 3 astutusta (tuontikoiralla astutuksia voi olla enemmänkin). Koirasta maksetaan vakuusmaksu, joka palautetaan kokonaisuudessaan takaisin vastaanottajalle sen jälkeen, kun sopimus on täyttynyt.

Näyttely- ja koekäynneistä sovitaan erikseen. Yleensä sovin niin, että maksan ne näyttelyt ja kokeet, joihin haluan koiran ilmoittaa ja vastaanottaja maksaa ne joihin hän koiran ilmoittaa. Annan yleensä vastaanottajalle mahdollisuuden käydä näyttelyissä ja kokeissa vapaasti. Kääpiöbullterrieri on siitä kiitollinen koira, että sen näyttelyyn valmistautuminen ei vaadi turkin trimmausta, joten näyttelyihin on päästy hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.

Vastaanottajan tulee kuitenkin valmistautua siihen, että koira voi joutua olemaan luovuttajallaan näyttelyreissujen ja astutusten aikana pitempäänkin kuin vain päivän tai pari.
Pentujen saamisen aikaan narttukoira on tietysti kotoaan pidemmänkin aikaa poissa. Mikäli luovuttaja ei käytä koiraa jalostukseen 4 tai 5 vuoteen mennessä, sopimus raukeaa ja koiran omistajuus sekä jalostusoikeus siirtyy vastaanottajalle.
Mikäli luovuttaja päättää jostain syystä jättää käyttämättä jalostusoikeutensa, voidaan sopimus purkaa ennen määräaikaa. Tällöin maksettua takuusummaa ei palauteta. Luovuttajalla ei ole oikeutta purkaa sijoitussopimusta ja saada koiraa takaisin, ellei vastaanottaja sitten riko sijoitussopimusta.

Sijoituskoiran hoito?

Vastaanottajan tulee tiedostaa omat velvollisuutensa ja vastuunsa sopimusta solmittaessa. Sijoituskoiraa hoidetaan ja huolletaan luovuttajan antamien ohjeiden mukaan aivan kuin omaksikin ostettua pentua. Sijoituskoiralle annetaan mukaan samat pennunhoito- ja ruokintaohjeet, kuin muillekin pentuesisaruksille. Nämä rodunomaiset hoito-ohjeet kuuluvat jo lakisääteisestikin pennunottajalle sovittaessa koirakaupasta.

Sijoituskoirasta pidetään huolta niin, että se on hyvässä kunnossa. Se ei saa olla liian lihava tai laiha. Sille opetetaan näyttelyissä tarvittavia taitoja; totutetaan vieraan ihmisen käsittelyyn, opetetaan seisomaan ja liikkumaan nätisti, katsotaan sen hampaat jne – perusasioita myös koiralle, joka ei kävisi näyttelyissä eli koiran tulee saada peruskoulutus arkielämään.

Jos sijoituskoira on narttu, tulee sen juoksuajoista ilmoittaa luovuttajalle heti viimeistään toisesta päivästä lähtien. Erityisen tärkeää näistä juoksuaikojen alkamisista ilmoittaminen on silloin, kun suunnitellaan nartun astuttamista.

Sijoituskoiran hoidossa tai ruokinnassa käännytään aina luovuttajan puoleen, sieltä saadaan se pätevin apu ja ohjaus. Nettiryhmien sadat neuvojat ja sen myötä kirjavat ohjeet, eivät päde minun sijoituskoiriini, vaan käänny aina puoleeni, jos tulee vastaan jotakin ihmeteltävää.

Kuka maksaa ja mitä?

Jalostuskäyttöön liittyvät kulut hoitaa aina luovuttaja. Näitä ovat mm. rodullemme tehtävät terveystarkastukset. Esim. sydänultra, silmätarkatus, polvitarkastus, DNA-testit (pll & lad & lp), upc /sdma munuaistestit, mahdolliset muut luustokuvaukset. Sijoitusnartun ylimääräiset ruokintakulut kantoaikana, astutukseen liittyvät urokselle maksetut kulut ja keisarinleikkauskulut, pentujen rekisteröinti ja astutusmaksut.

Sijoituksenottajan harteille jää taas normaalit koiran omistamiseen liittyvät jokapäiväiset käytännönkulut; ruokinta, madotukset, rokotukset, vakuutus, eläinlääkärikulut jne.

Yhteinen päämäärä

Parhaimmillaan sijoituskoiran ottajan ja luovuttajan välinen yhteistyö on hyvinkin tiivistä.

Meillä molemmilla tulee olla yhteinen intressi, sama hiilenpala mihin puhalletaan, jotta saadaan liekki leimuamaan. Sijoituskoiran ollessa kyseessä, se on koiran hyvä hoito, mahdollisimman positiivinen esillä olo kennelmaailmassa ja sijoituskoiran tuleva panos kääpiöbullterrierien jalostuksessa.

Etsin aina välillä yhteistyökykyisiä näyttelyistä ja harrastamisesta kiinnostuneita sijoituskoteja tuleville jalostuskoirille, niin nartuille kuin uroksillekin.

Ota rohkeasti yhteyttä, jos sijoitusminibulli kiinnostaa sinua.

Haluan kiittää aikaisempien sijoituskoirien perheitä erinomaisesta yhteistyöstä ja ystävyydestä!